Berlin Bangkok » Apple

Apple Ipad

Eero — Thu, 28 Jan 2010 09:14:52 +0000

Ipad @ NdevilTV, Flickr (CC:A)

Jaahas, sieltä se sitten viimein tuli: muutaman vuoden ajan vahvistuvalla signaalilla kohistu Apple tablet-tietokone, joka sai nimekseen Ipad. Jos tätä tuotetta nyt sitten pitäisi kuvailla jotenkin lyhyesti niin sanoisin että se on 9.7″ kosketusnäytöllä varustettu Ipod Touch. Kooltaan se on vähän A4 -arkkia pienempi ja hieman yli sentin paksuinen. Painoa on ihan kohtuullinen 680 tai 730 grammaa riippuen siitä, onko kyseessä 3G-yhteydellä varustettu malli.

Internet on ollut vähän sitä mieltä että Apple on lyönyt kirveensä kiveen tämän mallin myötä. En ole ihan samaa mieltä, sillä 30€ puhelimella ja läppärillä päivittäiset yhteyteni hoitavana koen että tämä voisi korvata läppärin tosi monissa tilanteissa. Ehken käyttäisi Ipadia raitiovaunua odottaessani mutta entä siellä istuessani? Varmasti. Hieno karttasovellus, toimiva kalenteri sekä selain suurella näytöllä tuntuvat – jos nyt eivät sentään tarpeellisilta, niin ainakin – haluttavilta ominaisuuksilta. Osaan kuvitella että Ipadilla olisi mukava surffailla vaikka sohvalla, tai vilkaista sähköpostit.

Iphonesta ja Ipod Touchista tutun softan mukaan ottaminen lähes sellaisenaan on erinomainen idea. Kyseessä on kuitenkin puhtaasti kosketuskäyttöliittymäksi suunniteltu käyttöjärjestelmä jonka sydämenä hyrrää Darwin – kuten myös “oikeassa” OS X:ssä. Toki vapaampi ohjelmistopolitiikka kiinnostaa, mutta toimiva App Store kiinnostaa ehkä vielä enemmän.

Apple hehkutti sekä kirjojen lukemista Ipadilla että mukana olevia viittä suurta kustantajaa. Äkkiseltään kuitenkin tuntuisi että kiiltäältä, valaistulta näytöltä lukeminen on edelleen huomattavasti könömpää kuin Kindlen sähköiseltä, mattapintaiselta paperilta (tai oikealta paperilta). Kindlen akku tarjoaa sähköiseen mustetekniikkaan yhdistettynä vaikka Siperian ylitykseen riittävän määrän sivunvaihtoja, joten siinä suhteessa Kindle pieksee Ipadia mennen tullen. Sen sijaan lehtien lukemiseen Apple tuo uutta liittäessään videot artikkelien yhteyteen lehtien www-sivujen tapaan.

Ostanko vai harkitsenko? Nyt taloustilanne on sellainen että harkitsen, sillä tuleva kymmenen viikon matka saa lompakossa lojuvat eurot menemään järkevämpiin asioihin. Entä kesällä? Saapa nähdä… Lopuksi täytyy todeta että tuotteella on vitsikäs nimi, sillä esimerkiksi suomalaiset artikuloivat A ja O kirjaimet kutakuinkin samalla tavalla suurimman osan ajasta. “Mitä, minkä ostit?”, “eikö sulla ollut jo Ipod”…

Ipod Nano korruptoitui

Eero — Tue, 26 Jan 2010 07:53:41 +0000

Argh, kiireisenä aamuna ärsyttää kun Ipodin synkkauksen yhteydessä ruudulle hyppää ikkunoita joissa on punainen varoitusmerkki ja jotka välittävät viestiä “synkkaaminen meni helveteiksi, ota hätäisesti backupit ja alusta soittimesi”. Muu ei auttanut kuin laitteen nollaaminen tehdasasetuksille! Aloitin musiikin synkkaamisen mutta verkkolevyltä siirtäminen kestää iäisyyden. Latasin vain hieman podcasteja gradupäivän iloksi (nyt soi Resident Advisor 191: The Psychonauts) ja illalla sitten pumppaan oikeat levyt takaisin.

Tätä ennen olen ollut tosi tyytyväinen viidennen sukupolven Ipod Nanoon. Sen videokamera on ollut yllättävän käytännöllinen, askelmittari jatkuvasti käytössä ja flash-muistin viiveettömyys varsin nautittavaa vanhaan kovalevymalliin verrattuna. Ostaminen ei siis kaduta, ja tätä tulee käytettyä myös duunivideoiden (käytettävyystestit jne) kuvaukseen!

Uusi Macbook Pro

Eero — Sun, 15 Feb 2009 08:52:20 +0000

Jaa. Viime tiistaina kuriiri toi sen: uuden unibody-Macbook Pron. Edellinen kone, 2007 elokuun lopussa ostettu Macbook Pro meni neljännen kerran rikki ja Apple päätti suorittaa vaihdon. Toivotaan että tämän koneen kanssa on parempi onni, sillä muuten täytyy taas miettiä mitä teen läppärin suhteen. Ajattelin asentaa tähän joka tapauksessa XP:n koska tällä näytönohjaimella pelaa aika hyvin kaikkia viime vuosien pelejä.

Alumiinirunkoinen, sulavalinjainen läppäri on toki hieno, muttei mikään hurja parannus edelliseen kiusankappaleeseen nähden. Näppäimistö on hurjasti parempi tunnokkuudeltaan – ja muutenkin musta väri tuntuu paremmalta ratkaisulta. Näytön kiiltävyys on ärsyttänyt yllättävän vähän. Kirkas pinta on ainakin helpompi puhdistaa, mutta vähän epäilyttää miten tämä toimii jos selän takana on jokin kirkas valonlähde. Näyttö taittuu taaemmas kuin aiemmin, mutta ei pysy konetta kallistettaessa kovin hyvin paikallaan (vaikka konetta siirtäessä).

Trackpad on jännittävä: se on suuri ja toimii myös molempina hiiren painikkeina. En ole vielä aivan täysin sinut sen kanssa, mutta suuri pinta-ala miellyttää. Multitouch toimii myös erittäin hyvin, mutta käyttöjärjestelmässä on ihmeellinen bugi: hiiren ja trackpadin yhteistoimintaa ei saa enää kytkettyä päälle! Ärsyttävää.

Yhdestä alumiininpalasesta kaiverrettu runko on todella paljon tiukemman tuntuinen kuin vanhan mallin runko. Nyt myös kaikki liittimet ovat koneen vasemmalla sivustalla aivan samaan tyyliin kuin Macbookeissa jo aiemmin. Usbeja voisi mielellään olla enemmän kuin kaksi, mutta jakajalla tämä puute hoituu ihan näppärästi.

Mitähän tästä nyt vielä sanoisi… Uuden polven Mini Display Port -monitoriliitin aiheutti aluksi päänvaivaa, mutta soitti Apple Careen toi adapterin kuriirilla. Nyt koneen saa monitoriin näppärästi kiinni DVI-liittimellä. En tiedä olisiko pitänyt ruinata myös VGA -liitin, mutta päättelin ettei sitä tarvita.

Erikoista on myös se, ettei uuden koneen mukana enää tule Apple Remote -kauko-ohjainta. Uudet asiakkaat todennäköisesti elävät ilman sitä ja sen tuomia mahdollisuuksia, joka vaikuttaa huonommalta diililtä kuin sen pakkaaminen koneiden mukaan. Itse olen ollut todella tyytyväinen sen mukanaantuomista mahdollisuuksista esimerkiksi presentaatioiden pitämisessä.

Nyt vaan peukalot pystyyn ettei tämä kone hajoaisi…

Picasa mäkille

Eero — Tue, 06 Jan 2009 17:01:42 +0000

Upeaa. Katsotaan mihin tänään julkaistusta Picasa for Mac -kuvienhallintaohjelmasta on. Toivottavasti se on yhtä loistelias kuin Windowsille tehty versiokin.

Omenaähky

Eero — Fri, 28 Nov 2008 21:17:46 +0000

Läppäriongelmat ovat johtaneet epäilemään Applen taikaa. Kyllä OS X pieksee muut käyttöjärjestelmämahdollisuudet mennen tullen, mutta missä hitossa on laadukas laitteisto? Okei, tässä hopeanhohtoisessa boksissa ei ole ollut yhteensopivuusongelmia. Kaikkia muita ongelmia sensijaan on ollut. Hajonneiden komponenttien lista on nimittäin todella pitkä: topcase (näppäimistö ja trackpad sekä niiden toimintalogiikka), optinen asema (Superdrive), akku, emolevy ja LCD-näyttöpaneeli. (Vielä) rikkoutumattomia osia on vain muutama: läppärin kuorien alaosa sekä kovalevy. Olettaisin että myös prosessori, muistit ja näytönohjain ovat samat vanhat. Nyt on ainakin uutta rautaa sisällä

Joka tapauksessa harkitsen Ipod Touchin ostamista, sillä olen sen verran addiktoitunut sähköiseen kalenteriin ja todo-listaan jota käytän Thingsillä. Tänään on älä osta mitään -päivä, joten jätän harkinta-aikaa huomisaamuun. Applella on parinkymmenen euron tarjouskin…

Nyt unta. Kandi on edennyt hyvää vauhtia, nyt pitää vielä neuvotella tutkinnon sisällöstä vastuuhenkilön kanssa.

Puhelu huollosta

Eero — Thu, 27 Nov 2008 08:30:58 +0000

Jopas nyt on. Humacin huollon asiakaspalvelu on oikeasti hyvää: minut on pidetty kokoajan tilanteen tasalla! Huonoa sensijaan on se, että nyt vaihdettiin emolevy joka ei ratkaissutkaan ongelmaa. Ilmeisesti emolevyn lisäksi myös näyttö on rikki, joten alkuperäisestä koneesta on nyt jäljellä kuoret ja kovalevy. Missähän vaiheessa on järkevämpää toimittaa uusi kone? Duunit seisoo…

Macbook Pro ja huoltorumba

Eero — Sat, 22 Nov 2008 10:27:13 +0000

Miten voi olla mahdollista että mulla on niin paljon ongelmia mun Macbook Pro:n kanssa? Kesällä siitä vaihdettiin takuun piikkiin topcase (näppäimistö, trackpad ja koko se päällisosa). Tässä operaatiossa vierähti melkein pari viikkoa Berliinissä. Heti virallisen takuun loppumisen jälkeen akku pamahti, mutta se tietysti hoidettiin takuulaajennoksella kuntoon aika kitkatta. Kiitos tästä kuului Machuollolle, josta nappasin uuden akun mukaani ja vein vanhan vaihdossa.

No – pari viikkoa sitten ongelmat alkoivat taas. Kantta liikuttaessa näyttö sekosi välillä, ja päättelin että vika on varmaan lattakaapelissa joka jostain syystä on irronnut. Soitto tukeen ei juuri auttanut, mutta siellä sanottiin että virhevastuuseen vedotessa kone täytyy viedä viralliseen huoltoon ja pyytää heitä tutkimaan tilanne.

Eiliseen asti kone toimi about kunnolla, paitsi viimeisen muutaman päivän aikana hibernate ei aina toiminut vaan kone saattoi löytyä pöydältä tulikuumana ja tuulettimet täysillä. Huono homma. Hibernatesta herääminenkään ei aina onnistunut, vaan kone pysyi pimeänä.

Viimeinen niitti oli eilinen saapuminen Aleksandriaan (yliopiston kirjasto), jolloin kone kyllä päästi käynnistymisfanfaarin muttei näyttänyt mitään ruudulla. Argh!

Vein potilaan Humacin huoltoon ja päätin maksaa pikatyölisän (75€) jotta pääsen nopeasti keskeneräisien friikkujuttujen ja ohjelmistoarkkitehtuurien esseen kimppuun. Lapussa lukee “kone täytyy tutkia että meneekö virhevastuun piikkiin”, joten nyt odotan tuleeko asiassa jotain kiertopolkuja. Harmittaa kun kone, jota on pidetty todella hyvin ja kuljetettu kahden suojan (pehmeä ja kova tasku) sisällä, on kokoajan rikki.

Suurimpana uhkakuvana tietysti näen huolto-operaation kustannuksien minulle siirtymisen, joka tapahtuisi jos siellä väitettäisiin ettei kyse ole valmistusvirheestä. Taidan olla pessimisti kun tuntuu aina takuuhuoltojen yhteydessä epävarmalta. Nyt mitään syytä epäröinnille ei ole, mutta odotan puhelua huollon tilasta hieman jännittyneenä.

Ilmeistä on kuitenkin, ettei rahallakaan saa laadukasta läppäriä. Nyt Applen maineen voi pelastaa vain toimiva huolto. Ja onhan toi käyttöjärjestelmä ihana!

Laskennan mallit alkaa taas

Eero — Tue, 15 Apr 2008 10:21:58 +0000

Mahtavaa! Luennoitsija, Uwe Nestmann, aloitti luennon soittamalla Mission: Impossible -teemaa ja näyttämällä jotain fotaroitua kuvaa joka ilmeisestikin motivoi vaikeaan kurssiin. Seuraava biisi on joku akustinen biisi missä lauletaan “yes we can, yes we can”. Pöydällä loistaa 12″ Powerbook ja muutenkin tuntuu että ote on oikea. Voi kun kurssi menisi nyt läpi ja kelpaisi vielä omalle yliopistollenikin korvaamaan samaisen kurssin. Uskoisin että sisältö on täsmälleen sama – ja harjoituksia on myös paaaljon!

Kipeänä, aibonörttiläppää ja 60v synttärit

Eero — Wed, 28 Nov 2007 22:05:31 +0000

Noniin nyt nousee viimein vähän lämpöäkin, +37,2c sanoo elektroninen kuumemittari. Itsehän jäin aamulla himaan kirjastolla työskentelyn sijaan kun olo tuntui vähän heikolta. Täytyy toivoa että orastava ahdistus keuhkoputken suunnalla talttuisi itsestään koska muuten täytyy lähetä kokeilemaan julkisen saksalaisen terveydenhuollon toimivuus. Nyt täytyy siis vaan ottaa rauhallisesti koko ilta ja yrittää huomisen aikana saada valmiiksi maanantaina vuorossa oleva Quality & Usability -seminaarin esitelmä. Sen suhteen onkin valitettavasti kiire ja aikaa on vain torstai ja perjantai. Mulla on aika pitkälle jo runko valmiina ja osa kalvoistakin tehtynä, joten edessä on lähinnä kalvojen täyttäminen ja yhden artikkelin lukeminen. Etenen ihan mukavasti joten en usko että tulee hengenhätä näiden kanssa. Toisaalta olen tunnettu itseni keskuudessa siitä että deadline tarkoittaa edellisenä iltana viimeisteltävää kaaosta.

No kuitenkin. Mäkki on tuottanut hiemanpaljon harmaita hiuksia. Mikään ei toimi fiksusti virtuaalisen Windows XP:n, Bluetoothin, Wii Remoten ja Darwiin Remoten, J2ME:n ja muutamien muiden juttujen välillä. Puhumattakaan Aibon ja Urbiforgen välillä tapahtuvista hommista… Siinä projektissa edistyttiin viimeksi aika kiitettävästi. Tobias koodasi Matlabilla kuvassa tapahtuvia muutoksia havaitsevan pätkän sekä jakoi ruudun kolmeen osaan. Minä ja Stefan puuhasimme Urbiforgen skripteillä pätkän joka liikuttaa päätä oikealle tai vasemmalle riippuen siitä miten tuota ohjelmaa kutsutaan. Niinpä homma tuntui toimivan (vaikkakin aika alkukantaisesti).

Kuvassa on muutos (joku liikkuu) vasemmalla puolella
Matlab huomaa tämän ja lähettää koiralle Urbiforgeskriptin jossa pyydetään kääntämään päätä vasemmalle
Pää kääntyy liikkeen suuntaan.
Katsotaan onko liikettä, jos on niin palataan alkuun ja toimitaan sen mukaan. Muussa tapauksessa tässä vaiheessa käännetään vartalo suoraan

Hommassa on vielä paljon hiottavaa, sillä Aibon pään liikkeet täytyy saada pehmeämmiksi, liikkeiden ja tapahtumien aikavälit täytyy sovittaa järkeviksi sekä koettaa tasapainoilla kuvan kohinan ja todellisen liikkeen välillä. Matlabilla saa hienosti paikannettua liikkeen (kuvassa muuttuneiden pikseleiden) painon keskipisteen. Aibon etäisyyssensorit ovat sen verran huonot että aiemmin suunnittelemamme etäisyyteen ja liikkeen nopeuteen perustuva, joustavalla määrällä ja nopeudella tapahtuva pään kierto ei tule onnistumaan ellei seurattavaksi esineeksi oteta jotain kiinteän kokoista palloa jonka pinta-alan mukaan voitaisiin arvioida sen etäisyys. Se kuulostaa kankealta, sillä jos kaksiulotteinen pyöreä kohde kääntyy, sen pinta-ala kutistuu nopeasti. Ehkä pysyttelemme tämän hetken toteutustavassa.

Uhhuh, olipas siinä nörttiläppää kerrakseen. Täytyy sanoa että robottikoiran kanssa puuhastelu on sata kertaa mielenkiintoisempaa kuin mikään aiempi opiskelujuttu (käyttöliittymäkursseja lukuunottamatta). Hyvä niin – täältä saattaa jäädä uutta puhtia viimeistä vuotta varten.

Perustin Facebookkiin Clifton Sextet -ryhmän. Odotan ihan hulluna ilmeisesti helmikuussa ilmestyvää levyä. Sain kunnian kuulla yhtä työn alla olevaa biisiä joka kyllä rokkasi kovasti! Juhon laulu oli paremman kuuoista kuin koskaan aiemmin (sama mikki kuin Christina Aguileralla) ja muutenkin paketti pysyi hienosti kasassa. Biisin yllätys jäi vielä vähän mietityttämään mutta kyllä sekin tuntui aika luontevalta. Olisi kivaa tulla julkaisubileisiin. Toivotaan että aikataulut ja mun rahatilanne sopivat yksiin… Nyt mietin sopivaa valokuvaajaa bändille. Ehkä Jussi kävisi, mutta Lontoosta on pitkä matka stadiin.

Lauantaina lähden sitten viimeinkin pois Berliinistä ja otan suunnan kohti Hampuria. Kaksosilla (Ulla ja Sandra) on 60-vuotispirskeet joiden kuvittelisin olevan ikimuistoiset. Ainoa asia, joka harmittaa, on ettei Ako pääse mukaan. Tytöt ovat kyselleet perääsi! Olisi kiva olla siellä pitempi aika kuin vain yksi yö, mutta nyt tuo seminaari puskee sen verran kovasti päälle ettei ole kyllä mitään jakoa lepolomaan. Under Pressuren Thomasin haluan tavata mutta muuten ohjelma on varsin vapaamuotoista. Yarr!

Nyt jatkan vielä vähän noiden kalvojen vääntämistä. Viihtykää te Charlie The Unicornin parissa!

Viimeisiä päiviä viedään

Eero — Wed, 29 Aug 2007 07:46:27 +0000

Kuva: e-z / Flickr

Tossa kuvassa ollaan Essin kanssa matkalla NOFX:n keikalle, muut fotot löytyvät Big Brother -nettitelkkarin! 35€ kolmen kuukauden piinastahuvista ei ehkä ole ihan mahdoton juttu. Toisaalta voin käyttää sen kaiken ajan World of Warcraftiinmuihin asioihin Berliinissä… Mäkki on lähtenyt eilen Shanghaista. Jos Hopeisen Omenan tietoihin on uskomista, se saapuu tänään Amsterdamiin, huomenna Helsingborgiin ja sitten perjantaina tai maanantaina Helsinkiin! Hieno juttu. Vielä kun löytäisin fiksun 500gb kovalevyn ja skinin koneelle niin alan olla lähtövalmis.

Viikonlopuksi on buukkautunut kaikenlaista. Lauantaina mennään äidin, Essin ja Akon kanssa brunssille Atelje Finneen. Sen jälkeen kuvaan Markun uuden bändin, TV Off, promokuvat. Kun ilta tummuu, täytyykin jo siirtyä Dubrovnikissa järjestettävään indierokkiklubiin eli Helsinki Syndroomaan soittamaan rokkilevyjä ennen pohjoiskorean ja Tundramatiksin keikkoja. Huhhuh. Ja ettei tekeminen vain lopu kesken, haluaisin mennä Rose Gardeniin katsomaan ah niin valloittavan Princess Superstarin keikan! Sunnuntai on onneksi hiljaisempi päivä, vain Clifton Sextetin viimeinen keikka ennen levytystaukoa on listalla. Tulkaa kaikki sinne, liput ovat vain nolla euroa! Paikkana on On the Rocks.

Nyt töiden pariin. Olipa muuten monta linkkiä tässä postauksessa, olen katsokaas kova poika kun päästään namedroppaukseen! Mosh.