Berlin Bangkok

Huomenta. Nyt pitääkin jo oikeastaan lentää kohti Prenzlauer Bergiä ja siellä odottavaa saksankurssia, mutta pakko pumpata tänne pari kuvaa!

Mun huone ikkunaa kohti katsoen…


…ja ovelle päin katsottuna…

Eteiskäytävä…

Keittiön pöytä ja sohva…

Keittiön muut kamat…

Ja lopuksi vielä kylppäri.

Noniin. Häikkä soitti ja sanoi että Fortumilta tuttu Panu on täällä käymässä, joten tällään sen parinkymmenen minsan päästä tossa Schlesische Torin pysäkillä. Aika jees kylläkin! Mut en oo myöhään, pitää viel duunata saksan läksyt loppuun.

Jaa. Postimies on yrittänyt tuoda tänään jotain kirjattua, tarkemmin sanottuna Akon lähettämää pakettia. Täytyy käydä Skalizer Strassen postilla, se on auki puoli seitsemään joka arkipäivä ja lauantaisin yhteen. Kuusi päivää viikossa kulkeva posti on kyllä suomalaiselle ihmetyksen aihe. Postin tarkkuudessa sensijaan on ainakin Hampurissa kokemani mukaan jonkun verran parantamisen varaa, sillä vaikka nimi luki postilaatikossa eivät kirjeet aina löytäneet perille. No, ehkä täällä asiat ovat paremmin. Hmm. Tässä välissä lukijat eivät ehkä huomaa sitä, mutta kävin postilla jonne käveli rivakasti seitsemän minuuttia. Postimies oli unohtanut laittaa raksin kohtaan “paketti paikalla vasta huomenna”, joten tuli turha reissu. Tänään on tullut muutenkin käveltyä paljon, olin Geerdin kanssa mielenvirkistystaipaleella Kreuzbergissä, Neuköllnissä ja Treptowissa. Huomenna on suuri päivä kun herra Smidtin kolmanneksi viimeinen mutta koerupeaman pahin tentti on ohi puolen päivän maissa! Saa nähdä tehdäänkö jotain mukavaa illalla vai viettääkö Geerd laatuaikaa Lindan kanssa!

Sain tänään avattua pankkitilin Berliner Sparkasseen, ja kaikki onnistui vieläpä saksaksi ja kitkatta. Jos haluatte lähettää mulle rahaa niin IBAN -numeron saa sähköpostitse! Tili ei maksa mitään ja siihen sisältyy nettipankki ja EC kortti jolla toivon voivani maksaa mielummin kuin käteisellä. Vuokra erääntyy maksuun kuun alussa, joten opintotukien kanssa täytyy jotenkin temppuilla ettei tili tyhjene missään välissä liiaksi. Onneksi Nordealla voi siirtää rahaa ulkomaiselle tilille ilmaiseksi, mutta siihen menee 4-7 päivää. Ihmeen hidasta, kyseessä on kuitenkin vain ykkösiä ja nollia. Oletan että tilisiirto maksetaan sillä että pankki keplottelee rahojen kanssa nuo päivät ja kerää jotkut pienet korot välistä.

Ystäväni Michael täyttää 30! Kutsu kävi Göttingeniin, mutta saattaa olla etten pysty toimimaan ihan näin spontaanisti vaikka olisikin siistiä lähteä sinne. Matka on aika pitkä (4-5h) ja mulla on suunnitelmia viikonlopuksi. Akon kaveri Tanja tulee tänne luokkansa kanssa ja kyseli josko minusta saa ulkoiluseuraa. Ehkä - mutta ainakin jotain tapahtuu perjantaina Geerdin kanssa kuten jo selitinkin. Mika Vainio Pan Sonicista soittaa perjantai-iltana jonkun näyttelyn avajaisissa kahdeksan pintaan. Se on ehkä ensimmäinen ohjelmanumero, ja sinne menen Katjan kanssa (se Pirkan kaveri jonka tapasin muutama päivä sitten). Yritän kuitenkin ottaa aika rauhallisesti niin olen pirteä kun Ako saapuu! Lauantaina näen varmaan Discon poikia jotka ovat piipahtamassa täällä, Jussi sanoi että silloin voisi riittää aikaa. Kivaa, viimeksi olikin melkoiset jatkot Katon keikan jälkeen…

Ensi viikolla on The New Pornographersin keikka. Oon venaillut sitä jo kauan koska ne on superrouhea erikoisryhmä Vancouverista! oon aika tyytyväinen että ostin mulle ja Akolle liput, ja sitä seuraava päivä on kaikenlisäksi vapaata yliopistosta! Myös Against Me! kolisee, sitä mennään kyllä varmasti katsomaan Matiaksen kanssa 13. lokakuuta lauantaina. Myös suomalainen vaihtari Saara on ostanut liput sinne joten meitä on selvästi lähdössä isompikin joukko.

Ainiin ja pientä mainostusta koska olen hyvällä asialla: menkää ihmeessä alphailemaan Space Victoryyn jos selainpohjaiset strategiapelit kiinnostavat! Ja vielä: lisäsin edellisiin postauksiin kuvia nyt ku netti toimii vähän paremmin.

Nyt teen huomiset saksanläksyt, huomenna on pari tuntia opetusta ja kierros Stasimuseossa. Lisa lähti jonkin gallerian näyttelyn avajaisiin parin kaverinsa kanssa ja kyseli lähdenkö mukaan, mutta valitsin rauhallisen koti-illan koneen ääressä. Jengi käy täällä ihan järjettömän paljon ulkona - sitä ainakin on Berliini. Tähänkään postiin ei tullut kuvia koska lähettäminen on nyt niin sairaan hidasta. Asian voisi korjata käymällä mehulla 50 metrin pässä sijaitsevassa Wendelissä, mutta taidan nyt kuitenkin pyhittää illan kotona hymistelylle.

Ps. Löysin äsken ison hämähäkin ikkunan luota ottaessani kuvaa sateisesta Schlesische Strassesta pitkällä valotusajalla. Pirulainen taisi purra mua tai sit alkoi muuten vaan kutittamaan kamalasti etusormea jolla se käveli pilkkopimeässä. Grr.

Eilen oli Pirkan viimeinen ilta. Käytiin safkaamassa ns. kalliisti (ruoka ja olut = 12e) Wranglerstrassen ja Sorauer Strassen kulmassa Bei Gino -nimisessä raflassa, jonka tarjonta on sellaista eteläsaksalaistyyppistä. Itse söin spätzlejä lihalla, Pirkka pähkinätäytteisen kotletin ja Daniel verimakkaraa! Ihan mahtava kokemus ja mukava ravintola. Myös Andrea liittyi seuraan muutamaksi hetkeksi. Siitä jatkettiin kymmeneksi Berliinin gaypiirien ytimeen Bassoon (?) Köpenicker Strasselle, vain parin talon päähän Geerdistä. Transseksuaali harpisti-pianisti-laulaja oli päräyttävä, kuten myös koko mesta. Lopulta siirryttiin vielä Falckensteinstrasselle San Remo -nimiseen baariin joka oli ihan viihdyttävä ja halpa.

Ruokaa Bei Gino:ssa.

Yleisöä Bassossa.

Taiteilija itse.

Pirkka, Lisa ja nimeämätön Lisan kaveri San Remossa.

Aamulla väsytti, mutta vääntäydyin kuitenkin ajoissa saksanryhmän Berliinin ekskursiolle. Käytiin läpi kaikkia historiallisia kohteita, joista jokainen ryhmän jäsen kertoi ennalta määrätysti jotain. Mulla ja Viktorilla oli aiheena Staatsbibliothek, hieno iso kirjasto jolla on värikäs historia. Oli aika mielenkiintoista kuulla faktoja paikoista jotka olin jo nähnyt muutamaan otteeseen mutten ihan tarkasti tiennyt sen enempää. Kolmen tunnin kierroksen jälkeen käytiin Humboldtin Mensa Nordissa syömässä. Ruoka ei ollut sen kummempaa kuin TU:llakaan, mutta sitä ei saanut kaapia itse lautaselle. Miinusta tulee täällä huonolaatuisesta perunamuusista. Riisi tai luomperunat pieksevät milloin vain tuon jauhepusseista peräisin olevan tökötin.

Aloitiin viimeinkin tänään ravintoloiden välttelyn ja huomenna täytyy mennä ostamaan kaupasta iso kasa ruokaa. Ako tulee tänne, sitten voidaan syödä kivasti ulkona mutta myös kokata! Tänään Lisa duunasi hyvää pastaa munakoisoilla, mukavaa syödä himassakin välillä Täytyy vähän pitää huolta kehon temppelistä ettei meininki mene ihan mahdottomaksi. Samoin oluen hörppiminen tulee vähenemään tästä hetkestä lähtien huomattavasti. Ei sikäli että mä olisin mitenkään hirveän huonosti täällä elänyt, mutta tuntuu että vieläkin voisi parantaa kun kyse ei ole lomamatkasta vaan vuodesta täällä.

Kuuntelin just Malajuben kaikki biisit läpi Myspacesta. Suosittelen samaa teillekin, rakkaat ystäväni. Esimerkiksi Étienne d’Août täyttää aika täydellisesti hienon rockbiisin tunnusmerkit. Muistelisin että Popkommin keikka aloitettiin sillä, ja biisi kasvoi yhtäkkiä hirmiseksi äänivalliksi joka sai melkein kyynelet silmiin. Koskettavaa. Ehkä noi jouset tekevät sen levyllä.

Intter netti on nyt tilattuna, joten muutamien viikkojen pästä pitäisi olla paremmat yhteydet tässäkin asunnossa. Nyt käytän jonkun lähistöllä olevan tyypin avointa verkkoa, joka toimii vähän miten sattuu. Jos kuvien tuuppaaminen Flickriin oli hidasta Sorauer Strassella, on se nyt käytännössä mahdotonta. Siksi tässä postauksessa ei ole kuvia. Kaikki ajallaan!

Nyt taas nukkuharadaa odottelemaan tonne sängynpohjalle. Tarvitsen lukulampun sekä sängyn viereen että työpöydälle. Tuntuu ettei kenelläkään ole riittävää valaistusta, siis suomalaisella mittapuulla.

O hi.
Istun Pirkan kanssa uudessa lähikahvilassa jonka nimi on Cream (Schlesische Strasse 6). Hyvää kahvia, nyt pöydällä on kaksi Flat Whitea. Kokeilin taas Plazesia johon lisäsin tän mestan. Kohta siirrytään hetkeksi vielä Wendeliin, jossa pitäis olla parempi nettiyhteys. Till soittaa levyjä Mysliwskassa, mutta luulen että tänään ei jaksa olla missään kovin myöhään. Saksanläksytkin on vielä tehtävä… Olen vähän kateellinen niille kielikurssiryhmille joiden kurssi loppuu jo nyt! Haluaisin itsekin vain viettää ensi viikkoa Akon kanssa enkä käydä ollenkaan koululla. Mutta - nyt näin!

Pirkka Creamissa, meillä oli läppäribileet!
Tänään kävin hakemassa yliopistolta opiskelijakortin. Vielä pitää erikseen anoa langatonta nettiyhteyttä kampusalueelle ja ilmeisesti käydä ilmoittautumassa uudelleen paikalla olijaksi ennen kesälukukauden alkua. Kaikenlaista. Sitten palloiltiin Graefestrassella Pirkan ja Katjan (Pirkan Ranskassa asuva kaveri) kanssa! Ja muutettiin mut uuteen kämppään…

Katja ja Pirkka jossain Graefekiezillä.

Eilinen oli kiva päivä! Ensin palloiltiin Pirkan kanssa Prenzlauer Bergissä ja Mittessä turistimeiningillä muttei juuri käyty kaupoissa. On mielenkiintoista mennä muualle Xbergistä, sillä ilmapiiri on muissa kaupunginosissa ihan erilainen. Kun kadut ovat jotenkin siistimpiä ja joka puolella näkyy raskaana olevia naisia tai perheitä työntämässä lastenvaunuja, tietää olevansa Prenzlauer Bergissä. Pirkan kaveri lähetti hädissään toissapäivänä sähköpostia, jossa luki lykykäisyydessään “Apua! Kaikki ovat raskaana, haluan lähteä ulos illalla!”. Niin, sellainen on Prenzlauer Berg. Ihan kiva paikka kyllä, mutta ehkä vähän tylsemmän tuntuinen kuin oma, villi kiezini. Kahvin ja internetin etsiminen löi viimeisen niitin päämäärättömälle palloilulle, ja aika monen tunnin jälkeen olimme taas kotinurkilla.

Pirkka M2 sporassa.


Hahaa! Space Victory -tarra Alexanderplazilla.

Illalla käytiin safkaamassa Wienerstrassen To Locissa Manchesterilaisten Takilin ja Asan kanssa. Vietnamilainen ruoka oli tosi maistuvaa - ja jälleen kerran halpaa. Vaikka Takil ja Asa olivat lähdössä puoli neljän aikaan aamulla kohti lentokenttää, he eivät juuri arkailleet lähteä mukaan puolalaiseen baariin, Mysliwskaan. Istuimme Tillin, Geerdin, Pirkan ja Manchesterin herrojen kanssa terassilla ja turisimme kaikenlaista. Asa ja Takil kotiutuivat puolen yön aikaan nukkuakseen pari tuntia ennen koneeseen nousemista, ja Geerdkin lähti nukkumaan aika aikaisin, koska ensi viikon toiseksi viimeinen tentti alkaa painaa aika pahasti päälle. Itse jäin vielä Tillin ja Pirkan kanssa nauttimaan lämpimästä kesäillasta.

To Locin safkat: Pirkalla keitto, mulla kanaa. Tuopissa kylmää Kristalia.

Till, Takil, Asa.


Geerd, Pirkka, Till.


Tina, Alex, Till.


Minä.
Jossain vaiheessa Pirkka lähti tälläämään jonkinlaista Popkomm all-stars -kokoonpanoa Görlizer Parkin nurkalla sijaitsevaan Morenaan ja minä siirryin Tillin kanssa kreisibailailemaan Pizzeria La Romanticaan. Jengi tanssi pöydillä ja ravintola oli täynnä jengiä! Tuli aikamoinen “tämä on Berliini” -fiilis. Tietysti ravintolan sulkeutumisen aikaan paikalle saapui myös autollinen poliiseja, ja selvisi että joltain tytöltä oli pöllitty reppu jossa oli kaikki mahdollinen tarpeellinen omaisuus. Ei liene yllätys ettei laukkua löytynyt enää paikalla vellovilta ihmisiltä… Sitten oli nukkumisen aika. En nähtävästi herännyt puhelimen pirinään, joten Pirkka joutui viettämään yönsä Johannan vierashuoneessa.

Pizzeria la Romantica.


Kreisibailausta pizzerian pöydillä, Alex ja Tina.
Yhden aikaan lähdettiin Johannan ja Andreaksen autolla ulos Berliinistä viettämään harvinaisen kaunista syyspäivää. Yli parinkymmenen asteen kipuava lämpömittari ja mieletön auringonpaiste kiinnostivat, ja vähän yli tunnin päästä olimme jo Liepnitzseen rannalla Brandenburgin puolella. Johanna osti matkalta mustikkasuklaakakkua ja croisantteja, nam! Lisäksi meillä oli pienehkö termoskannullinen kahvia ja viltti, joilla pärjättiin oikein hyvin hiekkapohjaisella rannalla. Kotimaisesta auringonottamisesta prosessi erosi lähinnä muiden päivää paistattelemassa olevien tyyppien osalta: osa jengistä oli täysin ilkosillaan! Täytyy sanoa että oli päräyttävää katsella kun ihmiset pelaavat alasti sulkapalloa suurien lehtipuiden katveessa. Ihan kuin photoshopattuaAdobe Photoshopilla muokattua romantiikan ajan maalaustaidetta…

Auton pakkaamista Schlesische Strassella.

Metsässä.

Järvellä.

Kakun kimpussa.

Etana.

Paluumatkalla tiet olivat aika ruuhkaisia ja matka kesti niin kauan että alettiin kaikki olla varsin nälkäisiä. Kreuzbergissä asuva pariskunta ehdotti että söisimme hyvässä, halvassa vietnamilaisessa ravintolassa, jonne pääsisimme näppärästi autolla. Emme olleet vaikeasti suostuteltavia, joten päädyimme Neuköllniin, Hermannstrassen metriksen vieressä olevaan Hamyyn. Neljällä eurolla ja muutamalla sentillä sai lautasen, jonka päällä oli kauniisti aseteltuna salaattia, nuudeleita, paistettua porsasta ja taivaallisen hyvää kastiketta! Uusinta Akon kanssa on melko varmasti edessä, sillä koko ruokalista lyhykäisyydessään oli varsin vakuuttavaa kamaa (ja myös kasvispitoista).

Kotiinpaluumatkalla Pirkka otti Wranglerstrasselta messiin köfteburgerin (paistettuja jauhelihapötköjä, salaatteja, leipä ja yrttikastike) kahdella ja puolella eurolla. Mulla ei ollut nälkä, mutta oli siistiä nähdä että tän hetkistä sijaintia lähinnä olevasta paikasta saa kelpo safkaa!

Tapasin Viktorin torstaina metriksellä. Ostimme pullot Jeveriä ja kävelimme East Side Galleryn muuria pitkin Ostbahnhofille. Turistikierros ja siirtymä yhdellä iskulla, näppärää! Ostbahnhofille ei ole pitkä matka, ehkä parinkymmenen minuutin talsiminen. Sen nurkilta löytyy paljon klubeja: Maria & Josef, 25, Postbahnhof ja Berghain joitakin mainitakseni. Keikat alkoivat nähtävästi ajallaan, ja kun pääsimme Viktorin kanssa mestoille oli mies ja kitara -tyylillä esiintymyt Gentleman Reg jo täydessä vauhdissa. Kummallinen laulutyyli ja pelkistetty ulosanti toi vahvasti mieleen omat antifolkfiilistelyt. Kolmen biisin jälkeen viiksekkään laulajan keikka jo loppuikin. Ohjelmaa tutkiessamme huomasimme että sekä The Go! Team että Los Campesinos! olivat peruuttaneet! Grr, johtui varmaan nimien huutomerkeistä… TGT olisi ollut oikeasti mielenkiintoinen, joten se täytyy tsekata vielä joskus muualla.

Caribou

Heti Rigin perään soitti Caribou, joka oli todella päräyttävä. Kahden rumpalin hyödyntäminen ei voi koskaan olla huono juttu, ja nytkin homma toimi parhaimmillaan mielenkiintoisesti. Soundit olivat myös toimivat: konerumpuja, kitaroita, oikeita rumpuja, syntsataustoja… Myspacen biisien perusteella levy toimii hyvin.

Malajube
Illan kolmas bändi, Malajube, päätyi nyt selvästi bändien pinoon jotka täytyy tsekata myös levyltä. Montrealista kotoisin oleva bändi käytti hienosti dynamiikkaa hyödyksi ja oli samaan aikaan kovaääninen ja hiljainen. Surisevia kitaroita, jänniä biisejä ja ranskaksi kirjoitetut tekstit - voitto.

Menomena ei ihan osunut oikeaan osoitteeseen mulle, mutta kyllähän se oli ihan mielenkiintoista.

Stars
Ja siten tuli Stars, joka olikin aivan mahtava! Kaksi vokalistia (pukumies ja hassusti käyttäytyvä neito) ja hyvät biisit pitivät iloisen poppipaketin hyvin kasassa.

Architecture in Helsinki
Mua alkoi itseasiassa väsyttämään keikan jälkeisellä roudaustauolla niin paljon että piti sitten poistua kesken Architecture in Helsingin keikan, joka oli riemukasta soundi-ilotulitusta. Harmi, mutta Nukkumatti huuteli sen verran voimakkaasti ettei voinut mitään. Otin siis apostolinkyydin kotiin joskus yhden jälkeen.
Eilen perjantaina oltiin puolen päivän aikaan aamiaisella/lounaalla Pirkan kanssa Marxissa ihan Wienerstrassen vieressä. Syömäni poweraamiainen oli hyvä ja täyttävä muttei valitettavasti mikään mestariteos makujensa puolesta. Ainakin se oli terveellinen: jogurttia ja hedelmiä, paistettua kanaa, ituja, porkkanaa, hedelmiä, tummaa leipää… Pirkka söi meksikolaisen version, jossa oli pari tortillaa, munakokkelia ja muuta. Oli mukavaa viettää vapaapäivää saksankurssista, joka olisi eilisen keikan aiheuttamalla väsymyksellä ollut ylivoimaisen vaikea. Ensi perjantaina sitten hoidetaankin homma kotiin Akon odottelun tuomalla voimalla! Ihan kingiä että vähän yli viikon päästä saan rakkaani tänne, enkä edes ihan lyhyeksi aikaa!

Iltapäivällä mä lähdin Pirkan mukaan käymään sen kaverilla, Johannalla, joka asuu mun tulevan asuinkorttelin viereisessä talossa. Kyseessä on sympaattinen vanha tehdasrakennus, jonka ylimpään kerrokseen Johanna ja hänen miehensä ovat rempanneet hienon asunnon! Pirkka asuu vierashuone/studiossa joka on samassa kerroksessa mutta omalla sisäänkäynnillä.

Schlesische Strasse 42:n katolla.

Näkymä kohti muuria ja Friedrichsheinia

…ja kohti Köpenicker Strassea

Talon katollekin pääsee kiipeämään: 360 asteen näkymä Kreuzbergin yli ympäröivään Berliiniin oli upea! Vielä kun katolle saisi kaiteet…

Illalla me mentiin pienen vaiheilun jälkeen katsomaan Op:l Bastardsia ja muita Mariaan. Matkalla poikkesimme Johannan suosittelemaan Trattoria Libauhun pizzalle. Pirkan artisokka-sardelli-kapris-mozzarella oli suolainen mutta hyvä, ja mun tuoremakkara-mozzarella-pinaattitäytteinen lätty oikein toimiva. Luulen että palaan mestoille kun Ako on täällä, vaikka onhan noita muitakin ravintoloita. Opelit joka tapauksessa rokkasivat, Vilungin neonkeltainen t-paita ja intiaanipäähine hymyilyttivät! Ja joo, uudet sovitukset potkivat! Opelien lisäksi me ei oikeastaan tsekattu mitään muuta kuin parikymmentä minuuttia Roberto Rodriguezin teknosettiä ja sitten taas otettiin suunnaksi koti. Väsyneitä miehiä. No, ehtii sitä juhlimaan myöhemminkin.

Nyt on suihkun aika, että saadaan päivä alkuun. Ohjelmaa ei juuri ole, mutta illalla ollaan vähän suunniteltu siistin näköisessä paikassa (Spindler & Klatt) esiintyvien Slum Villagen, Amerien, DJ Muggsin, Samy Deluxen ja muiden tarkistamista. Liput voivat jo olla loppuunmyytyjä, mutta katsotaan mitä tapahtuu. Toisaalta tekis melkein mieli vaan hengailla kotona.

No, PopKomm alkoi itseasiassa virallisesti jo eilen mutta mun osalta se alkaa tänään. City Slang ja Cooperative Music tarjoavat hurjan popkavalkadin Friedrichsheinissa sijaitsevalla Postbahnhofilla. Keikat alkavat kasilta ja viimeinen bändi, Architecture In Helsinki, soittaa joskus vähän kahdentoista jälkeen. Toivotaan että aikataulut pitävät, se tarjoaisi vielä teoreettiset mahdollisuudet olla jättämättä väliin huomista viiden tunnin saksanrypistystä. Eipä nyt oikeastaan ihan hirveästi harmita vaikka yksi kerta jäisikin välistä, koska olen ollut muuten kaikkissa paitsi ensimmäisessä tapaamisessa. Sen jälkeen miinustuntisaldoni olisi kahdeksan. Kurssin suorittamiseen kelpaa maksimissaan kahdellatoista tunnilla kutistunut läsnäolo, joten hyvältä näyttää.

Koska mun kengät meni eilen illalla sisältä rikki, kävin äsken ostamssa Overkillistä neljällä kympillä Chuksit joissa on Sailor Jerryn kuvitus. Pitää vielä tsekata saanko noista vanhoista vielä ihan reheellisesti käyttökelpoiset liimalla ja säätämisellä. Harmi kun menee rahaa, mutta ei voi mitään. Pitää jostain mennä etsimään myös lakanat uuteen kotiin. Siellä, toisin kuin täällä Sorauer Strassella, ei ole liinavaatteita. Muuten taidan selvitä melko pienillä hankinnoilla. Mutta mutta, nyt täytyy alkaa keräilemään korvatulppia ja lippuja, koska puolen tunnin päästä mulla on tällit Viktorin kanssa Sclesisches Torin metriksellä josta jatketaan Oberbaumbrücken yli kohti East Side Gallerya, pisintä pystyssä olevaa muurinpätkää. Sen vierustaa pitkin pääsee näppärästi kävellen Ostbahnhofille josta paluu tapahtuu sitten joskus… No, huomattavasti myöhemmin. Hauskaa iltaa kaikille!

View Larger Map

Sain asunnon (tai siis huoneen)! Ihan metriksen vieressä, kahden tytön (siskot) kanssa jaettu kiva kämppä jossa iso keittiö ja PINKIT SEINÄT mun huoneessa! Täydellinen sijainti ja ok hinta, rokkaa! Lisää huomenna. Ako tulee olemaan eka vierailija, kivaa! Ny ei tarvitse enää stressata. Tai - tammikuun lopulla pitää Mutta silloin Akon tänne tuleminen on jo ihan lähellä, joten eipä kamalan pahasti kuitenkaan. Yarr, malja tälle kaikelle!

Eilen kävin Andrean vinkin avulla löytyneessä kämpässä katsomassa tarjolla olevaa valtaisaa huonetta. Sclesisches Strassella sijaitseva pinkki (!!!!) huone maksaisi 290e ja olisi vapaana helmikuun alkuun saakka. Ei mikään pilkkahinta, mutta talo oli tosi hyvässä kunnossa, asunnossa asuvat siskokset mukavia ja kaikki kivenheiton päässä. Taisin olla viimeinen asuntoa katsomassa ollut, joten jäinpä ainakin tuoreimpana mieleen. Tänään pitäisi tulla lisäinfoa, ja jos saan vihreää valoa, voin vielä miettiä hetken.

Niinpä hetken päästä (kello 17:20) menen katsomaan toista asuntoa kahden korttelin päähän Cuvrystrasselle. Vuokraa 265€ kuussa 16m2 huoneesta, mutta asunnossa on myös olohuone ja keittiö yhteiskäytössä. Asunnon jako tapahtuu yhden miehen ja yhden naisen kanssa ja sijainti on mitä parahin - omasta mielestäni tämä Wranglerkiez on selkeästi kingeimpiä paikkoja Kreuzbergissä. Toki myös Bergmannstrasse, Oranienstrasse ja Graefestrasse tarjoavat about samanlaiset meiningit mutta mä olen pyörinyt muutenkin eniten näillä nurkilla. Plussaa on lyhyt matka U1:lle ja Friedrichsheiniin. Tätä kämppää olisi mahdollista pitää täältä lähtöön saakka - tai sitten lähteä pois maaliskuun Bangkokin matkan yhteydessä ja etsiä Akon kanssa jokin mukavampi pariskuntavaihtoehto kuin jaettu kämppä (äänestäisin tämän puolesta).

Niin ja onhan tässä vielä kolmaskin mahdollinen asumisvaihtoehto joka on myös kahden korttelin päässä Wranglerstrassella. Kyseessä on yksiö, jossa saattaa olla internet ja joka maksaa ehkä vain noin 250€ kuussa. Jos kyse on modeemiyhteydestä, täytyy harkita tarkemmin (tai yrittää onkia naapurin wlan). Lähinnä Akon, mutta myös koulujuttujen takia en oikein koe että voisin olla täällä ilman nettiyhteyttä. Monta rautaa tulessa, ja pitää vielä metsästää lisää näyttöjä. Näyttää siltä että on helpompaa päästä katsomaan kämppiä kun laittaa mailia. Vaikuttaa kummalliselta, mutta näin empiiriset kokeeni ovat osoittaneet. Ja sitten muihin aiheisiin.

Eilen olin illalla katsomassa Real Madrid vs Werder Bremen -matsia Weisse Taube -baarissa Wienerstrassella. Tunnelma oli erityisen tiivis koska viereinen Rote Blute (?) ei onnistunutkaan virittämään matsia näkyviin ja kahden baarin asiakkaat pakkautuivat yhteen paikkaan. Vihervalkoiset hävisivät, mutta yksi maalikin auttaa saksaa UEFA:n tilastoissa joissa Romania (!) uhkaa mennä ohi ja saada enemmän paikkoja Mestareiden liigaan. Viikonloppuna olen suunnitellut meneväni katsomaan Hertha Berlinin taistelua Borussia Dortmundia vastaan. Kympin lipuilla pitäisi saada jo ihan mukava määrä jalkapalloviihdettä.

Tänään keskiviikkona vietetään kansainvälistä “Talk Like A Pirate” -päivää. Yarr! En tosin käyttänyt tätä hyväkseni tämän päivän saksantunnilla. Saksan opiskeluun on mennyt aika paljon aikaa mutta vieläkin enemmän voisi tehdä. Ajattelin lukea sitä myös lukukausien aikana. 22.9.2007 täällä on Euromaydayn järkkäämä mielenosoitus teletunnistetietojen keräämistä vastaan. Ainakin siltä julisteet vaikuttavat, en ole käynyt lukemassa agendaa sen tarkemmin. Voisi olla kiinnostavaa käydä katsomassa mistä on kysymys, mutta pitää nyt katsoa mitä muuta ohjelma täältä löytyy. Berliinissä on muutenkin hirveä määrä mielenosoituksia, koska kyse on kuitenkin Saksan pääkaupungista. Niiden turvaamiseen (poliisein) kuluu huomattavasti rahaa ja osavaltio mankuukin kokoajan lisärahoitusta liittovaltiolta.
Berliinin osavaltio tarjoaa yliopiston aloittaville, kaupunkiin muuttaville ihmisille mukavan kädenpuristuksen: 110 euron tervetuliaisrahan! Sen saa täyttämällä opiskelijanumeron ja muut tiedot kaavakkeeseen ja kävelemällä Bürgeramtiin hakemaan leiman ja nimmarin vahvistukseksi siitä että on hoitanut jo aiemmin (tai samalla) kaupunkiin muuttamisen ihan virallisestikin. Hieno juttu, lisärahoitus on aina plussaa.

Huomasin muuten kauhukseni että sivu latautuu ihan järjettömän hitaasti: kuvat ovat kamalan isoja (niitä näyttää olevan yli kolme megaa). Täytyy mettiä miten järjestää asia paremmin. Ectossa on mahdollista laittaa kuvat pieninä linkkeinä, mutta se vaikuttaa vähän rajoittuneelta enkä oikein pidä popupeista tai kuvien linkkauksista. Kommentoikaa tänne miltä homma vaikuttaa. Laitoin nyt aluksi sivutuksen kymmenen postin eriin niin päästään alkuun.